Koska Maken sandaali hajosi meidän oli pakko lähteä Denpasariin erääseen ostoskeskukseen, joka oli varta vasten tarkoitettu turisteille elikkä sieltä löytyi siis meikäihmisten kenkien kokoja. Ei haitannut kun altaan vesipumppukin oli rikki ja sitä korjattiin . Joten ihan passeli päivä lähteä vähän retkeilemään.
|
Allaspumpun korjaamiseen tarvitaan 3 balilaista ja yksi suomalainen ihmettelemään. |
Meidän luottokuljettajamme, johon tutustuttiin vuosi sitten, tuli meitä taas kuskaamaan. Uudelleen tapaaminen oli lämminhenkinen halaushetki ja hän sai meiltä tuliaisiksi kuksat. Liikenne ei hänen mukaansa ollut ollenkaan paha sillä turistien määrää on karsinut tuon tulivuori Agungin purkausuhka, mutta tällä hetkellä uhka ei ole niin suuri kuin syyskuussa kun se aloitti heräämisen. Mun mielestäni tää liikenne oli edelleen järkyttävä.
Hyvin päästiin ostoskeskukseen perille. Se oli todellakin suunnattu turisteille ja hinnat olivat myös sen mukaiset. Kallista oli, vaikka oli alennusmyynti. Itselleni etsin täältä käsilaukkua, mutta merkkituotteiden ale ei ole tällaiselle tavalliselle tyypille mikään halpa.
Välillä piti käydä tankkaamassa , mansikkapirtelöä ja kahvia
Joulukrääsääkin löytyy:
Sandaalit kuitenkin löytyi ,joten lähdettiin kohti paikallisten markkinoita - basaarialuetta. Täältä ostettiin ensiksi mausteita ja sitten lähdettiin kiertämään paikkaa.
|
Mausteiden myyjä oli todella kova tinkijä. |
|
Hirveesti oli vaatteita myytävänä kahdessa kerroksessa. |
|
Kolmannessa kerroksessa oli sitten muutakin. Näitä patsaita ja laukkuja ! Jee! |
|
Siellähän se oli - mun uusi käsveska :D |
|
Ihania hevosia riitti ! |
|
Maalauksiakin löytyi. Upeita värejä ja kuvia, Valitettavasti ei mahdu matkalaukkuun. |
Tietenkin tuli sitten kauhee nälkä, joten Putu vei meidät erääseen Warung- ravintolaan riisipeltojen keskelle kauaksi Denpasarin hälinästä. Täällä syötiin sitten maailman parasta nasi gorengia , riisiä-vihanneksia-kanaa sekä tuoretta mangomehua. nam nam!
Niin että sellainen oli meidän sandaalien ostosreissu.