Polttoväli 75-300mm

 Ihanaa kun on kevät. Yhtenä päivänä  viime viikolla otin kameran mukaan meidän metsälenkille. Ei sinänsä mitään ihmeellistä siinä, mutta ekan kerran oli se uusi putki siinä kamerassa kiinni. Meidän oli tarkoitus mennä sinne vanhan myllyn raunioille, jos vaikka saisin kuvia upeista jääputouksista. Mutta valitettavasti emme sinne päässeet kun olin laittanut nastattomat kengät jalkoihin. Alikulkusillan alikulku oli nimittäin peilikirkkaassa jäässä ja on vielä tänäkin päivänä (äsken käytiin katsomassa)

No kuvailin sitten kaikkea muuta siinä metsikössä ja tulikin otettua noin 128 kuvaa, joista suurin osa ei onnistunut koska en vielä osaa kunnolla , mutta jotkut ovat ihan kelpoja. Lisäksi sain uuden kuvankäsittelyohjelman jolla voi tehdä melkein ihmeitä. 

Polut olivat aika jäisiä, mutta se ei meitä juurikaan haitannut kun metsässä voi aina kävellä polun vieressä :D

Luonnon oma hyönteishotelli:

Metsä on täynnä sinivuokontaimia 😲

Vaikka tää kuva nyt ei ole mikään ihmeellinen niin olin todella haltioissani 

kun sain otettua tämän aika kaukaa tuolla laitteella. Oliskohan ollu parinkymmenen metrin päässä ?

Tähän meidän matka loppui - peilikirkaaseen jäähän. Kävin jopa hakemassa havuja ja kokeilin että pääsiskö niitä pitkin - ei päässyt. Lähdettiin sit kotiinpäin .

    

Tänään yritettiin uudestaan, mutta vaikka metsä on nyt melkein täysin lumeton niin se alikulkusillan jää on ja varmaan pysyy ainakin ensi viikkoon ja luulen että jäävesiputoukset ovat jo silloin 

'menneen talven lumia'

Talviulkoiluvaatteet pestynä ja kuivumassa ! 

Hauskaa Pääsiäistä!

Retki luolalle

 Kun ei ole ollut enää niin kylmä ja ilmat ovat suosineet niin meistä on tullut Viljon kanssa taas lähiseikkailijoita. Tänään suuntasimme taas johonkin päin ja muistin että naapuri oli ystävällisesti kertonut meille polun, josta pääsee Kukkukallion toiselle puolelle ja jossa sijaitsee luola. 

Joten suuntasimme askeleemme sinne päin. Onneksi olin älynnyt laittaa vielä nastakengät jalkoihin vaikka tuntui tosi tyhmältä kävellä niillä sulaneilla jalkakäytävillä, mutta metsikköön päästessäni olin erittäin tyytyväinen ratkaisuun.

Viljon toimiessa oppaanani lähdettiin polkua pitkin kohti kalliota

Kyllä riitti taas nuuskuteltavaa uudessa metsikössä 

Ja siellähän se Kukkukallio häämöttää jo. Sain neuvon, että tämän juurelta lähdetään oikealle ja siitä on noin 50 metriä luolalle.

Mutta ensin pitää vähän poseerata ;D

Kallion rinteillä oli aika hienot jääputoukset.

Tässä vaiheessa muuten huomasin, että yksikään lintu ei jostain syystä laula. Mennessämme metsikköön oli kevätlaulut parhaimmillaan, mutta täällä ei. Eli tunnelma alkoi olemaan taas sellainen kummallinen, mystinen ja odottava. 

Ja sitten oltiinkin jo luolan suuaukon luona. Jokainen solu kehossani varoitti että älä vaan mene sisälle!! Joten en mennyt. Fiilis oli sanoinkuvaamattoman kummallinen ja outo. Jokin alkukantainen varoitusjärjestelmä meni kait päälle. Mutta jos katsotte kuvaa jonka otin luolasta lähempää niin jonkunlainen utuhahmo siellä on. :D Tää oli kyllä sellainen paikka missä mielikuvitus sai vallan .

Lähdettiin sit taas kotia kohti ja turvallisesti kävelyteitä pitkin. Olipas se seikkailu :D

**************

Viljon mielestä lumi on niin ihanaa ja vielä kerkiää siinä riehua ennen kuin se katoaa.

*********