HUH HUH olipa savotta kertakaikkiaan - kun muuttaa yli puolta pienempään kämppään niin kaaos oli sanoinkuvaamattoman vaikea aluksi. Kun ei tiennyt yhtään että mikä kuuluu mihinkin ja säilytystilat oli hakusessa. Ei auttanut muu kuin kertaalleen vatvoa että tarviinko tätä ja jos tarviin niin mihinkä ja milloin. Mutta nyt on tullut selkeyttä ja viimeisen muuttolaatikon (joka ikääänkuin kuului mun henkilökohtaiseen elämääni) sain purettua eilen. Ja sit kun sain tosiaan pyykinpesukoneen oikeasti päälle niin tuli se tunne että nyt ollaan kotona 👗👕👖
Vielä on jäljellä taulujen seinille ripustamista sekä kattovalaisimien vaihtamista sekä joitain muita pikkujuttuja.
Tänä aamuna, vihdoin ja viimein tuli sellainen hetki, että voin ottaa kameran käteen ja painua kuvaamaan tuota uutta pihamaata, joka sekin on niin pieni ja suloinen. Kolmen hehtaarin sijaan meillä on nytten 700:n neliömetrin piha, josta löytyy marjapuskia, vanha mansikkamaa, luumupuu, kirsikkapuu ja varmaan 5 omenapuuta sekä ruusuja ja ainakin syysastereita näkyy kukkivan. Löysin myös villiviinin taimenen joka kasvaa melkein keskellä mansikkamaata - laitoin sen tueksi koiratarhan rakentamisesta ylijäänyttä aitaa. Ja löytyy myös yksi pienehkö koivu - onhan tontin nimi Koivumäki.
welcome to the jungle - hommaa riittää ja pitää ostaa kunnolliset oksasakset |
mun uusi 'kesämökki'- projektia ensi kesäksi, tarvii 'hieman' remonttia. Tällä hetkellä se varastoi kaikkia mahdollisia ruukkuja yms. |
Kiitos vielä Kojon Kyläyhdistykselle ihanasta läksiäiskukkasesta joka roikkuu nyt pihallamme. 💓 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti