torstai 14. tammikuuta 2021

Lapin reissussa

 Siitä on jo viikko kun tultiin kotiin, mutta reissu jäi lähtemättömästi mieleen. Lapissa en ole aikaisemmin käynyt niin olin kyllä erittäin innoissani.

Varsinkin luminen luonto ja ennenkaikkea valo oli jotenkin niin erilainen kuin täällä kotona. 

Suorastaan sellainen, että en yhtään ihmettele kaikenmaailman mystisiä tunturinoita tarinoita sun muita. 

Otin 'aika paljon' kuvia , jotka eivät mielestäni tee kyllä oikeutta Lapin uskomattomaan kauneuteen ja varsinkaan taivaan kummallisiin väreihin. Mutta ehkä hieman onnistuin saamaan joihinkin kuviin edes häivähdyksen siitä miltä siellä oikeasti näyttää. 

Saavuttiin perille siis sunnuntaina kun oli jo pimeää. Maanantai-aamuna joskus kymmenen aikoihin en voinut muuta kuin painua ulos kameran kanssa ja toivoin saavani kuvattua sen ihmeellisen hetken kun aurinko alkaa värjäämään taivaankantta. 









Jonkin matkaa käveltyämme eteenpäin käännyttiin katsomaan toiseen suuntaan. ja WAU! Siinä se oli - Pyhätunturi kuun valossa , tai osa tunturista siis. Vissiinkin pohjoispuoli 


Tiistaina meidän niin piti mennä tunturin laelle maisemahissillä Viljo sylissä mutta se jäi nyt haaveeksi. Ensinnäkin laskijoita oli hissijonossa aika paljon ilman turvavälejä myöskään ei voitu riskeerata Viljon mielenrauhaa mokomassa laitteessa. Vaikka vakaasti uskon edelleen että homma olis Viljon kanssa mennyt hyvin. Lisäksi tunturilla oli sankka sumu joten kuvaushommat olisi jäänyt kuitenkin. Olin nimittäin toivonut saavani ikuistettua sen viiden tunturin jonon kokonaan.

Sen sijaan lähdimme Luostolle, joka oli noin 22 km:n päässä ja jossa oli tarpeeksi lyhyt patikointireitti kun pakkasta oli -21 astetta. Ja olipas se melkoinen paikka! Kuvissa muuten näkyy aika hyvin miten mustavalkoinen on talvi kun kaikki on jäässä. En siis ottanut mustavalkokuvia. Mutta koko ajan oli sellainen hämärä tunnelma ja sitten ykskaks taivaanrannalla oleva aurinko värjäsi pilviä. Valon vaihtelua oli ihana seurata.
























 Keskiviikkona olikin vain -8 astetta pakkasta joten uskaltauduttiin Pyhä-Luoston kansallispuistoon patikoimaan. Kohteeksi valikoitui Isokurun laavu. Itse kuruun ei saanut mennä kun kurussa oli lumivyöryvaara eikä siellä ollut muutenkaan talvikunnossapitoa.


Reitti kansallispuistoon oli hyvin opastettu.
































Torstaina aamulla, klo 05:50 lähdettiin sitten kotia kohti. Oli kyllä kiva reissu ja suunnitelmana onkin mennä kesällä uudestaan. Jotta päästään sinne kuruun ja siellä olevan Pyhänkasteen luo, joka on siis vesiputous. 




Vaikka olikin todella  kiva reissu niin kotiin on ihana tulla. 
Mieletön lumisade kesti ja kesti. Tuli mieleen että tulikohan joku taika meidän mukana :D

Valomaailman vertailun vuoksi pari kuvaa tältä päivältä kun aurinkokin näyttäytyi











Ei kommentteja:

Mustion Linnan englantilaistyylisessä puutarhassa

 Olin jo kaksi vuotta suunnitellut meneväni katsomaan tätä ihanuutta, mutta tänään sen nyt sitten sain aikaiseksi. Ajattelin, että alkaa ole...